Pakarisen suvun matka: Tyttöniitystä Joensuuhun

Tarkastettu kolmella eri tekoälyllä, mutta virheitä varmaan löytyy…

Johdanto

Tämä sukukertomus on koottu historiallisten lähteiden ja perimätiedon perusteella. Vaikka arkistotuhot ja sota-aika ovat pyyhkineet osan tarkista päivämääristä, sukupolviketju muodostaa vahvan ja loogisen kokonaisuuden. Pakarisen suku asui ja viljeli samaa maata Iso-Rytyssä ja Tyttöniityssä noin 170 vuoden ajan (n. 1770-luvulta vuoteen 1944). Se on osoitus poikkeuksellisesta juurtumisesta ja sitkeydestä Karjalan mullistuksissa.

Sukupolvien ketju

0. polvi: Johan Pakarinen (s. n. 1720) Tunnistettu suvun kantaisäksi Sortavalan maaseurakunnassa isonvihan jälkeisenä aikana. Hän vakiinnutti nimen Karjalaan savolaislähtöisen uudisasutuksen myötä.

1. polvi: Henrik Pakarinen (s. n. 1755 – k. n. 1820)

Ammatti: Talollinen / Maanviljelijä. Eli aikana, jolloin Karjala oli osa Ruotsin valtakunnan ns. Vanhaa Suomea. Tai kuului Venäjään, riippuu siitä missäpäin karjalaa asui.

2. polvi: Johan Pakarinen Sr. (s. n. 1785 – k. n. 1855)

Ammatti: Talollinen / Maanviljelijä. Suvun ankkuri Iso-Rytyn kylään, Harluun.

3. polvi: Johan Pakarinen Jr. (s. n. 1812 – k. n. 1885)

Puoliso: Maria Siitonen.
Huomioitavaa: Selvisivät 1860-luvun suurista nälkävuosista ja vahvistivat suvun aseman Tyttöniityn tilalla.

4. polvi: Henrik Pakarinen Sr. (s. 1845 – k. n. 1915)

Puoliso: Anna Silvennoinen.
Huomioitavaa: Henrik näki Harlun nousun teollisuuspaikkakunnaksi paperi- ja sahateollisuuden kukoistuskaudella.

5. polvi: Heikki Pakarinen Jr. (s. 1871 – k. n. 1950)

Puoliso: Beeta Sikiö (1872–1955).
Huomioitavaa: Tyttöniityn tunnettu isäntäpari, joka koki itsenäistymisen ja sotien alun Karjalassa.

6. polvi: Iisakki Pakarinen (s. n. 1911 – k. n. 1993)

Puoliso: Olga (Hilda) Jelekäinen.
Ammatit: Maanviljelijä, isäntä ja taitava timpuri.
Huomioitavaa: Viimeinen isäntä Tyttöniityssä ennen evakkoon lähtöä. Iisakin taitavat kädet jättivät pysyvän jäljen suvun rakennusperintöön.
Lapset: Pentti, Sirkka, Leo, Irja, Pirkko, Heikki ja Kerttu.

7. polvi: Pentti Pakarinen (1937–2019)

Puoliso: Irma Pakarinen (o.s. Turunen, s. 1943, Juuka).
Ammatit: Autonkuljettaja (Pentti), Myyjä ja perhepäivähoitaja (Irma).
Sisarukset: Sirkka, Leo, Irja, Pirkko, Heikki ja Kerttu.
Huomioitavaa: Syntyi Tyttöniityssä, kasvoi evakkona ja rakensi uuden elämän Joensuuhun. (Kontiolahti)

8. polvi: Jari, Juha ja Anne-Mari Pakarinen Suku jatkuu Joensuussa. Jarin vierailu Tyttöniityllä on symbolinen paluu juurille – osoitus siitä, että side menetettyyn kotimaahan ei ole katkennut, vaan se siirtyy arvostuksena eteenpäin.

Perintö ja merkitys

Pakarisen suku on ollut pitkäikäistä ja sitkeää tekoa. Esimerkiksi 1800-luvulla 70 vuoden ikä oli suuri saavutus, ja Pentin 82 vuotta on hieno kruunu tälle ketjulle.

Tyttöniitty on paikka, josta suvun voima kumpuaa. Vaikka rajat muuttuivat, karjalainen perinne, käsityötaito ja Pakarisen nimi elävät vahvana Joensuussa. Tämä kooste on tehty kunnioittamaan isän ja aiempien sukupolvien elämäntyötä, säilytettäväksi tuleville polville.